siis kattelin mun kuvii. Maaliskuussa näytin samalta ku nyt eli kamalalta!
Huhtikuussa näytin jo vähän kivemmalta, ja toukokuussa 53.jotain muutos oli aivan käsittämätön ja näytin jopa ihan järkevältä! en ollu niin kauhee läskinaamakaan mitä synttärijuhla kuvissa oon :((
maanantai 11. elokuuta 2008
täällä taas
Luin pari tuntii, kävin 40 minsan ( lol ) lenkillä ja soitin 40 minsaa viuluu :P Häpäsy!!
Oon aivan hämmästynyt erään blogittelijan tuloksista ja kuvista! Oi vitsi, olisinpa mäkin niin hyvä. Tämä nainen on nyt esikuvani :)
Oon syöny siis 2 omenaa, 4 palaa sitä kuivaa lihaa ;P, 1 pienen luumun ja marjoja. Eli ihan hyvä päivä. Ei noista paljoo kaloreita tuu kuitenka.. Eikä oo kyl nälkäkään. Täytyis muista vaan juoda paaaljon.
Kyllä mä luulen et huomenna aamupaino on 60 alkava. Mut vittu ei paljoo lohduta :D Ei meinaan oo pitkä aika ku paino alko 53.. Että sinäänsä vähän vituttaaa. Jos en ois mokannu niin totaalisesti niin mun paino vois alkaa 43:kin... :P että näin.
Ei muuta moi!
Oon aivan hämmästynyt erään blogittelijan tuloksista ja kuvista! Oi vitsi, olisinpa mäkin niin hyvä. Tämä nainen on nyt esikuvani :)
Oon syöny siis 2 omenaa, 4 palaa sitä kuivaa lihaa ;P, 1 pienen luumun ja marjoja. Eli ihan hyvä päivä. Ei noista paljoo kaloreita tuu kuitenka.. Eikä oo kyl nälkäkään. Täytyis muista vaan juoda paaaljon.
Kyllä mä luulen et huomenna aamupaino on 60 alkava. Mut vittu ei paljoo lohduta :D Ei meinaan oo pitkä aika ku paino alko 53.. Että sinäänsä vähän vituttaaa. Jos en ois mokannu niin totaalisesti niin mun paino vois alkaa 43:kin... :P että näin.
Ei muuta moi!
argh
Mä en selvii tulevasta vuodesta. Mä en selvii siitä.
Lukio alko tänään. Kaamee totuus kirjotusten alkamisesta muutaman viikon päästä järkytti mut aivan totaalisesti. Haluun uskoo et asiat järjestyy, mut realistisesti aatellen mulla on järkyttävän pienet mahdollisuudet selvitä.
Mulla on siis matikan ja enkun keskiarvot molemmissa vitonen. Että näin. Mä en tajuu mistään mitään ja kamalaaa ää..
Oli muutenki ahistavaa koulussa ku tosiaan oon 8 kiloo läskimpi ku sillon ku koulu loppu. 8 kiloo näkyy jo kuitenkin. Vaatteet mitkä ängin päälleni oli 38 koon housut ( hoikassa kunnossa käytän 34 kokoo, jopa 32..) plus musta toppi jossa makkarat näkyy ja musta huppari.. Öö nam. Oon niin ahistunu koulun suhteen ettei ees kiinnosta.
Join aamulla kupin kahvii, äsken söin pienen omenan ja 2 palaa sellasta rasvatonta lihaa..
njääh, ahistaaa niin paljon ettei ees huvita syödä..
Nyt: pakko mennä opiskelee. huoh...
Lukio alko tänään. Kaamee totuus kirjotusten alkamisesta muutaman viikon päästä järkytti mut aivan totaalisesti. Haluun uskoo et asiat järjestyy, mut realistisesti aatellen mulla on järkyttävän pienet mahdollisuudet selvitä.
Mulla on siis matikan ja enkun keskiarvot molemmissa vitonen. Että näin. Mä en tajuu mistään mitään ja kamalaaa ää..
Oli muutenki ahistavaa koulussa ku tosiaan oon 8 kiloo läskimpi ku sillon ku koulu loppu. 8 kiloo näkyy jo kuitenkin. Vaatteet mitkä ängin päälleni oli 38 koon housut ( hoikassa kunnossa käytän 34 kokoo, jopa 32..) plus musta toppi jossa makkarat näkyy ja musta huppari.. Öö nam. Oon niin ahistunu koulun suhteen ettei ees kiinnosta.
Join aamulla kupin kahvii, äsken söin pienen omenan ja 2 palaa sellasta rasvatonta lihaa..
njääh, ahistaaa niin paljon ettei ees huvita syödä..
Nyt: pakko mennä opiskelee. huoh...
sunnuntai 10. elokuuta 2008
yks juttu viel
mun mielestä tässä elämäntavassa (? :D ) vaikeinta ei tosiaan oo syömättömyys, vaan ahmiminen.
helouu
Oon syöny tässä vielä aika tuhdisti, tai öö ehkä normaalisti. En tiiä :D paljon kuitenkin. Ja palaan vielä tohon viime kertaseen punnitukseen niin aamupaino oli 60.9, että se alle 61 se on siis koko kesän varmaan aika lailla pysyny. Mut -10 kiloo pitäis saada pysymään poissa!
Jos kartoitetaan tilannetta, eli painoo lähti paris kuukaudes abaut kilo viikossa eli noin 8 kg, joka pitäis olla vielä terveellinen vauhti!! Puoltoista kiloo itseasias. Mut liian nopeesti mun kropalle kuitenki, ku kaikki tuli takasin. Haluaisin -10 kiloo PYSYVÄSTI pois.
Tavoitteita siis vaan luomaan.
Tänään läski ahdistus oli huima. Oon siis taas oikee kasa. Meinaan oikeesti. Olin saunassa ja näin ja tunsin taas sen läskin kauheuden. Itseasiassa oon huomannu sen jatkuvasti sillä ne vaatteet mitä pidin viime keväänä ku olin lähempänä 50 kiloo ku 60, ei tietenkää mahu päälle :( tai jos mahtuu niin näytän tollolta.
Tien että pystyn laihduttaa. Oon kuitenki laihduttanu yhteensä 73 kilon lähtöpainosta melkein 20 kiloo! Ja yhden puolenvuoden aikana oon laihduttanu 18 kiloo! eli kyllä mä pystyn siihen uudestaanki :) Oon tosi toiveikas. Ei tunnu ahistavalta. Vaan ihanalta että voi palata hyviin tapoihin. Pitäis vaan nyt tehä joku hyvä syömis-suunnitelma.
Liikuntaa harrastan muutenki koiran kans :D mut sit oon päättäny aloittaa jonkun tanssin tai vastaavan. Mun soittohommien takii liikunta sun muu tekee hyvää hartioille ja näin. Ja sit vois käydä uimassa ja ja. Kaikkee liikuntaa on ku vaan järjestää. Ja onhan kuntosali olemas ja kuntopyörä :D Itseasiassa ajattelin jos alkais käymää kuntosalilla. se korttiki maksais täällä vaan kympin!! Mut ongelma on, etten osaa tehdä siel yhtää mitää ja se harmittaa. Joten jos joku osaa neuvoo missä järjestyksessä ja millasel ohjelmal kandeis reenaa niin postatkaa mulle pliis :)
Nyt aloitan samalla tavalla ku 2 vuotta sitten ku aloitin tän kaiken. Alan pitää tarkkaa ruokapäivä kirjaa, etin sen 2 vuoden takaisen vaikka. Syön sillee ku siinä ( koska ne kilot on pysynykki poissa) si käyn normaalisti lenkillä ja harrastan liikkumista. Mut yritän syödä kuitenkin suht. terveellisesti ainaki niin pitkään ku läski lähtee ilman syömisen lopettamista ja kamalaa vammaamista. Joo. tällästä!
Jos kartoitetaan tilannetta, eli painoo lähti paris kuukaudes abaut kilo viikossa eli noin 8 kg, joka pitäis olla vielä terveellinen vauhti!! Puoltoista kiloo itseasias. Mut liian nopeesti mun kropalle kuitenki, ku kaikki tuli takasin. Haluaisin -10 kiloo PYSYVÄSTI pois.
Tavoitteita siis vaan luomaan.
Tänään läski ahdistus oli huima. Oon siis taas oikee kasa. Meinaan oikeesti. Olin saunassa ja näin ja tunsin taas sen läskin kauheuden. Itseasiassa oon huomannu sen jatkuvasti sillä ne vaatteet mitä pidin viime keväänä ku olin lähempänä 50 kiloo ku 60, ei tietenkää mahu päälle :( tai jos mahtuu niin näytän tollolta.
Tien että pystyn laihduttaa. Oon kuitenki laihduttanu yhteensä 73 kilon lähtöpainosta melkein 20 kiloo! Ja yhden puolenvuoden aikana oon laihduttanu 18 kiloo! eli kyllä mä pystyn siihen uudestaanki :) Oon tosi toiveikas. Ei tunnu ahistavalta. Vaan ihanalta että voi palata hyviin tapoihin. Pitäis vaan nyt tehä joku hyvä syömis-suunnitelma.
Liikuntaa harrastan muutenki koiran kans :D mut sit oon päättäny aloittaa jonkun tanssin tai vastaavan. Mun soittohommien takii liikunta sun muu tekee hyvää hartioille ja näin. Ja sit vois käydä uimassa ja ja. Kaikkee liikuntaa on ku vaan järjestää. Ja onhan kuntosali olemas ja kuntopyörä :D Itseasiassa ajattelin jos alkais käymää kuntosalilla. se korttiki maksais täällä vaan kympin!! Mut ongelma on, etten osaa tehdä siel yhtää mitää ja se harmittaa. Joten jos joku osaa neuvoo missä järjestyksessä ja millasel ohjelmal kandeis reenaa niin postatkaa mulle pliis :)
Nyt aloitan samalla tavalla ku 2 vuotta sitten ku aloitin tän kaiken. Alan pitää tarkkaa ruokapäivä kirjaa, etin sen 2 vuoden takaisen vaikka. Syön sillee ku siinä ( koska ne kilot on pysynykki poissa) si käyn normaalisti lenkillä ja harrastan liikkumista. Mut yritän syödä kuitenkin suht. terveellisesti ainaki niin pitkään ku läski lähtee ilman syömisen lopettamista ja kamalaa vammaamista. Joo. tällästä!
tiistai 5. elokuuta 2008
hahah
aika läppä :D
Tosiaan kuten äsken mainitsin, kävin viimeks vaa-alla silloin--> kesäkuussa?
Ja nyt kävin ihan piruuttani, nähdäkseni mikä tilanteeni on.
Paino O L I SAMA! Woot.. :P
Okei, periaatteessa oon ihan iloinen, että se ei siis nouse siitä ylemmäs näemmä. :P mut siis toisaalta, vituttaa, koska oon lähtölukemissa. Ja Vituttaa että ainoo asia millä vois laihtuu pysyvästi, on se tapa millä laihdutin ne ekat 11 kiloo tähän painoon asti alunperin 2 vuotta sitten. Eli terveellisellä laihduttamisella. Syömättömyys tuo kilot takaisin. Toisaalta, ku tien että voisin saada melkee 10 kiloo pois laskujeni mukaan reippaas kuukaudes, masentaa viel enemmän. Toisaalta se antaa toivoo. Oon ennenki pystyny siihen. Viime kevät on hyvä esimerkki mun erinomaisuudestani. Tällä kertaa mun pitäis vaan pitää itestäni huolta paremmin ettei tulis niitä ahmimis jaksoja ja niin päin pois.
Ehkä mä voisin onnistua.
Tosiaan kuten äsken mainitsin, kävin viimeks vaa-alla silloin--> kesäkuussa?
Ja nyt kävin ihan piruuttani, nähdäkseni mikä tilanteeni on.
Paino O L I SAMA! Woot.. :P
Okei, periaatteessa oon ihan iloinen, että se ei siis nouse siitä ylemmäs näemmä. :P mut siis toisaalta, vituttaa, koska oon lähtölukemissa. Ja Vituttaa että ainoo asia millä vois laihtuu pysyvästi, on se tapa millä laihdutin ne ekat 11 kiloo tähän painoon asti alunperin 2 vuotta sitten. Eli terveellisellä laihduttamisella. Syömättömyys tuo kilot takaisin. Toisaalta, ku tien että voisin saada melkee 10 kiloo pois laskujeni mukaan reippaas kuukaudes, masentaa viel enemmän. Toisaalta se antaa toivoo. Oon ennenki pystyny siihen. Viime kevät on hyvä esimerkki mun erinomaisuudestani. Tällä kertaa mun pitäis vaan pitää itestäni huolta paremmin ettei tulis niitä ahmimis jaksoja ja niin päin pois.
Ehkä mä voisin onnistua.
jou
siitä on yli kuukausi aikaa ku viimeks kirjottelin. Kuukaus aikaa ku kävin siis vaa-alla viimeks ja kuukausi aikaa "parantua".
Itseasiassa, pari viikkoo sitten ylitin itteni ku tunsin ekaa kertaa piiitkään aikaa kylläisyyden tunteen. Niin pitkään meni että tunsin sen vaikka olisin syönyt miten paljon tahansa.
Nyt olen syönyt kaksi lämmintä ateriaa päivässä, sen ihmeemmin miettimättä. Mutta en oo kokenu hirveitä tunnon tuskia tai muutoinkaan paskaa fiilistä. Okei oksennus refleksi tulis varmaan pitkään olemaan osa mun elämääni. sen huomaan siitä, jos oon syöny vaikka aamupalaa ja oon sen jälkeen yksin. En kuitenkaan oo oksentanu viimeisen hammaslääkäri kerran jälkeen. Hampaat aivan paskana. En haluu enää oksentaa sen takia.
Jopa ongelmani peilin suhteen on parantunut. Johtuisikohan että turvotus on laskenut viimeisten viikkojen aikana, pahan ahmimisjakson jälkeen, vai onko mun pään sisällä tapahtunut kehitystä. En tiiä.
Kuitenkin, näin yön hiljaisina hetkinä, kun oon taas tavallaan niin eksynyt, monen asian summa, kaikki nousee pintaan. En tiiä, vaikka on mennyt sillai tosi hyvin, ja oon paljon miettiny mistä ja miksi kaikki alkoi, niin en pääse siitä eroon näin vain..
Oon esimerkiksi tajunnut, etten muista oikeastaan yhtään mitään viime keväästä. Tai sitä edellisestä. Viimeiset pari vuotta on aivan pimennoksissa monilta osin. Niiltä osin kun oon ollu syömättä ja näin.. Oon ollu tosi iloinen että oon voinu syödä ilman et on pakko keksiä miten ja missä oksentaa tai ettei yksi karkki oo pilannu koko viikkoani..
mut kuten aikasemminki jo sanoin, stressi on se, joka mulla laukasee tän kaiken aina uudelleen ja uudelleen. Ja mun henkisesti raskain vuosi on edessä. Se alkaa alle viikon kuluttua. Oon jo nyt poikki koska en tiedä miten selviin siitä. Tällä hetkellä syömättömyys ja laihtuminen ja tää kaikki tuntuisivat olevan ainoo keino selvitä, niin tyhmältä kun se kuulostaakin.
Ei vaan, kaikki tietävät jotka täällä käyvät, että pahinta mitä sh:lle voi sanoa, on kommentoida jotain painoon liittyvää vaikkei pahaa tarkottaisikaan. Yks kaveri meinaan sano mulle jtn asiaan liittyen että se lause jäi kummittelemaan mun päähän aika ikävästi.. " oon nyt tosi normaali, välillä olit liianki laiha, mut nyt oot ihan sopiva" <- toisinsanoen: olet lihonnut ja sen näkee!
Tuntuu muutenkin että oisin vähän kujalla kaikesta. Mun kaltaselle ihmiselle hyvät hetket tuntuu oikein hyviltä, ja pahat oikein pahoilta. mulla oli hyvät hetkeni ja nyt ne on takana päin. Tätä on niin vaikee selittää ja tien miten idioottimaiselta se kuulostaa, mut vaikka ajottain menis syömisten suhteen normaalisti, mullakin meni viime vuonna vittu puol vuotta "normaalisti", mut ei se tarkoita et olis parantunu ja sillai. Ja tien et sekin kuulostaa helvetin tyhmältä ja idioottimaiselta, että laihdutus on ainoo lääke mun stressiin, mut se on, tuntuu et sillon ku mulla on "hyvä vaihde päällä" tän asian suhteen, niin mä saan ees jostain onnen tunnetta sillon ku kaikki muu menis perseelleen, vaikka mä epäonnistuisin kaikes muussa, niin olis ainaki yks asia mis mä olisin hyvä. Mä olisin kaunis.
Mä en oo kaunis nyt, tiiän sen. Vaikka oonki ehkä oppinu olemaan välittämättä, se ei tarkoita etten ällöis itteeni.
Tätä on vaikee selittää. Ehkä joku tietää mitä meinaan. Mut niin. Kuitenkin. Luulen, että palailen jälleen aktiiviseksi kirjoittelijaksi tässä "lomani" jälkeen.
Unia <3
Itseasiassa, pari viikkoo sitten ylitin itteni ku tunsin ekaa kertaa piiitkään aikaa kylläisyyden tunteen. Niin pitkään meni että tunsin sen vaikka olisin syönyt miten paljon tahansa.
Nyt olen syönyt kaksi lämmintä ateriaa päivässä, sen ihmeemmin miettimättä. Mutta en oo kokenu hirveitä tunnon tuskia tai muutoinkaan paskaa fiilistä. Okei oksennus refleksi tulis varmaan pitkään olemaan osa mun elämääni. sen huomaan siitä, jos oon syöny vaikka aamupalaa ja oon sen jälkeen yksin. En kuitenkaan oo oksentanu viimeisen hammaslääkäri kerran jälkeen. Hampaat aivan paskana. En haluu enää oksentaa sen takia.
Jopa ongelmani peilin suhteen on parantunut. Johtuisikohan että turvotus on laskenut viimeisten viikkojen aikana, pahan ahmimisjakson jälkeen, vai onko mun pään sisällä tapahtunut kehitystä. En tiiä.
Kuitenkin, näin yön hiljaisina hetkinä, kun oon taas tavallaan niin eksynyt, monen asian summa, kaikki nousee pintaan. En tiiä, vaikka on mennyt sillai tosi hyvin, ja oon paljon miettiny mistä ja miksi kaikki alkoi, niin en pääse siitä eroon näin vain..
Oon esimerkiksi tajunnut, etten muista oikeastaan yhtään mitään viime keväästä. Tai sitä edellisestä. Viimeiset pari vuotta on aivan pimennoksissa monilta osin. Niiltä osin kun oon ollu syömättä ja näin.. Oon ollu tosi iloinen että oon voinu syödä ilman et on pakko keksiä miten ja missä oksentaa tai ettei yksi karkki oo pilannu koko viikkoani..
mut kuten aikasemminki jo sanoin, stressi on se, joka mulla laukasee tän kaiken aina uudelleen ja uudelleen. Ja mun henkisesti raskain vuosi on edessä. Se alkaa alle viikon kuluttua. Oon jo nyt poikki koska en tiedä miten selviin siitä. Tällä hetkellä syömättömyys ja laihtuminen ja tää kaikki tuntuisivat olevan ainoo keino selvitä, niin tyhmältä kun se kuulostaakin.
Ei vaan, kaikki tietävät jotka täällä käyvät, että pahinta mitä sh:lle voi sanoa, on kommentoida jotain painoon liittyvää vaikkei pahaa tarkottaisikaan. Yks kaveri meinaan sano mulle jtn asiaan liittyen että se lause jäi kummittelemaan mun päähän aika ikävästi.. " oon nyt tosi normaali, välillä olit liianki laiha, mut nyt oot ihan sopiva" <- toisinsanoen: olet lihonnut ja sen näkee!
Tuntuu muutenkin että oisin vähän kujalla kaikesta. Mun kaltaselle ihmiselle hyvät hetket tuntuu oikein hyviltä, ja pahat oikein pahoilta. mulla oli hyvät hetkeni ja nyt ne on takana päin. Tätä on niin vaikee selittää ja tien miten idioottimaiselta se kuulostaa, mut vaikka ajottain menis syömisten suhteen normaalisti, mullakin meni viime vuonna vittu puol vuotta "normaalisti", mut ei se tarkoita et olis parantunu ja sillai. Ja tien et sekin kuulostaa helvetin tyhmältä ja idioottimaiselta, että laihdutus on ainoo lääke mun stressiin, mut se on, tuntuu et sillon ku mulla on "hyvä vaihde päällä" tän asian suhteen, niin mä saan ees jostain onnen tunnetta sillon ku kaikki muu menis perseelleen, vaikka mä epäonnistuisin kaikes muussa, niin olis ainaki yks asia mis mä olisin hyvä. Mä olisin kaunis.
Mä en oo kaunis nyt, tiiän sen. Vaikka oonki ehkä oppinu olemaan välittämättä, se ei tarkoita etten ällöis itteeni.
Tätä on vaikee selittää. Ehkä joku tietää mitä meinaan. Mut niin. Kuitenkin. Luulen, että palailen jälleen aktiiviseksi kirjoittelijaksi tässä "lomani" jälkeen.
Unia <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
